käännös

käännös (Finnisch)

Substantiv

	Singular	Plural
Nominativ	käännös	käännökset
Genitiv	käännöksen	käännösten, käännöksien
Partitiv	käännöstä	käännöksiä
Akkusativ	käännöksen	käännökset
Inessiv	käännöksessä	käännöksissä
Elativ	käännöksestä	käännöksistä
Illativ	käännökseen	käännöksiin
Adessiv	käännöksellä	käännöksillä
Ablativ	käännökseltä	käännöksillä
Allativ	käännökselle	käännöksille
Essiv	käännöksenä	käännöksinä
Translativ	käännökseksi	käännöksiksi
Abessiv	käännöksettä	käännöksittä
Instruktiv	—	käännöksin
Komitativ	—	käännöksineen- + Possessivsuffix

Aussprache:

IPA: [ˈkæːnːøs]

Hörbeispiele: —

Bedeutungen:

[1] Übersetzung

[2] Wende, Kurswechsel

Beispiele:

[1] En lue Oskar Wildeä alkuperäisessä kielessä vaan suomenkielisenä käännöksenä. - Ich lese Oskar Wilde nicht im Original, sondern als finnische Übersetzung.

[2] Vain nopealla käännöksellä he pystyivät välttymään törmäämästä toiseen alukseen. - Nur mit einer schnellen Wende konnten sie es verhindern, mit einem anderen Schiff zusammenzustoßen.

Wortbildungen:

kääntää, kääntäjä

Übersetzungen

 [1] Übersetzung

Deutsch: Übersetzung f Englisch: translation → en Italienisch: traduzione → it f Norwegisch: oversettelse → no -n Schwedisch: översättning → sv -en Spanisch: traducción → es f

 [2] Übersetzung

Deutsch: Wende f, Kurswechsel m