seikkailu

seikkailu (Finnisch)

Substantiv

	Singular	Plural
Nominativ	seikkailu	seikkailut
Genitiv	seikkailun	seikkilujen
Partitiv	seikkailua	seikkailuja
Akkusativ	seikkailun	seikkailut
Inessiv	seikkailussa	seikkailuissa
Elativ	seikkailusta	seikkailuista
Illativ	seikkailuun	seikkailuihin
Adessiv	seikkailulla	seikkailuilla
Ablativ	seikkailulta	seikkailuilta
Allativ	seikkailulle	seikkailuille
Essiv	seikkailuna	seikkailuina
Translativ	seikkailuksi	seikkailuiksi
Abessiv	seikkailutta	seikkailuitta
Instruktiv	—	seikkailuin
Komitativ	—	seikkailuineen- + Possessivsuffix

Aussprache:

IPA: [ˈsejkːɑjlu]

Hörbeispiele: —

Bedeutungen:

Abenteuer

Wortbildungen:

• seikkailija - Abenteurer
• seikkailla