seikkailu
Aus Wiktionary, dem freien Wörterbuch
[Bearbeiten] seikkailu(Finnisch)
[Bearbeiten] Substantiv
| Kasus | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Nominativ | seikkailu | seikkailut |
| Genitiv | seikkailun | seikkilujen |
| Akkusativ | seikkailun | seikkailut |
| Partitiv | seikkailua | seikkailuja |
| Essiv | seikkailuna | seikkailuina |
| Translativ | seikkailuksi | seikkailuiksi |
| Inessiv | seikkailussa | seikkailuissa |
| Elativ | seikkailusta | seikkailuista |
| Illativ | seikkailuun | seikkailuihin |
| Adessiv | seikkailulla | seikkailuilla |
| Ablativ | seikkailulta | seikkailuilta |
| Allativ | seikkailulle | seikkailuille |
| Abessiv | seikkailutta | seikkailuitta |
| Komitativ |
|
seikkailuineen |
| Instruktiv | — | seikkailuin |
Bedeutungen:
Abgeleitete Begriffe:
- seikkailija - Abenteurer
- seikkailla
