Flexion:kivittää

Aus Wiktionary, dem freien Wörterbuch
Personalformen – persoonamuodot
Indikativindikatiivi
Präsens
preesens
Perfekt
perfekti
Person positiv negativ Person positiv negativ
minä kivitän en kivitä minä olen kivittänyt en ole kivittänyt
sinä kivität et kivitä sinä olet kivittänyt et ole kivittänyt
hän kivittää ei kivitä hän on kivittänyt ei ole kivittänyt
me kivitämme emme kivitä me olemme kivittäneet emme ole kivittäneet
te kivitätte ette kivitä te olette kivittäneet ette ole kivittäneet
he kivittävät eivät kivitä he ovat kivittäneet eivät ole kivittäneet
passiv kivitetään ei kivitetä passiv on kivitetty ei ole kivitetty
Imperfekt
imperfekti
Plusquamperfekt
pluskvamperfekti
Person positiv negativ Person positiv negativ
minä kivitin en kivittänyt minä olin kivittänyt en ollut kivittänyt
sinä kivitit et kivittänyt sinä olit kivittänyt et ollut kivittänyt
hän kivitti ei kivittänyt hän oli kivittänyt ei ollut kivittänyt
me kivitimme emme kivittäneet me olimme kivittäneet emme olleet kivittäneet
te kivititte ette kivittäneet te olitte kivittäneet ette olleet kivittäneet
he kivittivät eivät kivittäneet he olivat kivittäneet eivät olleet kivittäneet
passiv kivitettiin ei kivitetty passiv oli kivitetty ei ollut kivitetty
Konditionalehtotapa, konditionaali
Präsens
preesens
Perfekt
perfekti
Person positiv negativ Person positiv negativ
minä kivittäisin en kivittäisi minä olisin kivittänyt en olisi kivittänyt
sinä kivittäisit et kivittäisi sinä olisit kivittänyt et olisi kivittänyt
hän kivittäisi ei kivittäisi hän olisi kivittänyt ei olisi kivittänyt
me kivittäisimme emme kivittäisi me olisimme kivittäneet emme olisi kivittäneet
te kivittäisitte ette kivittäisi te olisitte kivittäneet ette olisi kivittäneet
he kivittäisivät eivät kivittäisi he olisivat kivittäneet eivät olisi kivittäneet
passiv kivitettäisiin ei kivitettäisi passiv olisi kivitetty ei olisi kivitetty
Potentialpotentiaali
Präsens
preesens
Perfekt
perfekti
Person positiv negativ Person positiv negativ
minä kivittänen en kivittäne minä lienen kivittänyt en liene kivittänyt
sinä kivittänet et kivittäne sinä lienet kivittänyt et liene kivittänyt
hän kivittänee ei kivittäne hän lienee kivittänyt ei liene kivittänyt
me kivittänemme emme kivittäne me lienemme kivittäneet emme liene kivittäneet
te kivittänette ette kivittäne te lienette kivittäneet ette liene kivittäneet
he kivittänevät eivät kivittäne he lienevät kivittäneet eivät liene kivittäneet
passiv kivitettäneen ei kivitettäne passiv lienee kivitetty ei liene kivitetty
Imperativimperatiivi
Präsens
preesens
Person positiv negativ
minä
sinä kivitä älä kivitä
hän kivittäköön älköön kivittäkö
me kivittäkäämme älkäämme kivittäkö
te kivittäkää älkää kivittäkö
he kivittäkööt älkööt kivittäkö
passiv kivitettäköön älköön kivitettäkö


Nominalformen
Infinitive Partizipien
aktiv passiv aktiv passiv
I kivittää Präsentis kivittävä kivitettävä
langer I kivittääkseen1 Perfekti kivittänyt kivitetty
II Inessiv kivittäessä2 kivitettäessä Agentis kivittämä4
Instruktiv kivittäen Agentis negativ kivittämätön
III Inessiv kivittämässä 1) Wird nur mit einem Possessivsuffix verwendet; dies ist die Form der 3. Person Singular und der 3. Person Plural.

2)Wird nur in einer Satzabkürzung verwendet, die eine mit dem Hauptsatz gleichzeitige Aktion ausdrückt. Kann auch mit einem Possessivsuffix verwendet werden.

3)Wird nur mit einem Possessivsuffix verwendet; dies ist die Form der 3. Person Singular und der 3. Person Plural.

4) Dies gibt es nicht im Fall der intransitiven Verben. Nicht mit Substantiven mischen, die aus einem Verb mit den Suffix -ma/-mä abgeleitet worden sind.

Elativ kivittämästä
Illativ kivittämään
Adessiv kivittämällä
Abessiv kivittämättä
Instruktiv kivittämän kivitettämän
IV Nominativ kivittäminen
Partitiv kivittämistä
V kivittämäisillään3